Pokerit

Pokeri, tuo niin paheena kuin ammattinakin pidetty korttipeli, on herättänyt mielenkiintoa jo vuosisatojen ajan. Pelin synnystä ollaan lähteestä riippuen muutamaakin eri mieltä. Jotkut sanovat, että peli on lähtöisin muinaisesta Kiinasta, jossa saman tyyppistä peliä kerrotaan pelatun dominopalikoilla, kun taas toiset ovat vahvasti sitä mieltä, että nykyaikainen pokeri on syntynyt ranskalaisen poque-pelin pohjalta.

Mistä tahansa pokeri onkaan saanut alkunsa, on kuitenkin varmaa, että vielä nykyäänkin se on yksi suosituimmista uhkapeleistä maailmassa. Erityisesti 2000-luvulla räjähtänyt nettipokeribuumi on tuonut sen kaiken kansan tietoisuuteen. Nykyään pokerin pelaamisella elantonsa ansaitsevia pelaajia onkin jo suuri joukko, kuten esimerkiksi ruotsalainen Victor Blom. Pokerin erilaiset syntytarinat ja pelin leviäminen ympäri maailmaa ovatkin omiaan kasvattamaan siitä mukailtujen varianttien määrää. Kaikkia variantteja ei enää pelata ja uusia variantteja kehitetään varmasti jatkuvasti. Pokeri onkin erittäin monipuolinen ajanviete ja jännityksen tarjoaja, sillä siitä on varianttien sisälläkin vielä erilaisia muotoja panostussääntöineen ja pelimuotoineen.

Pokerin variantit ja panostussäännöt

2 plus 1 -pokeri on yksi pokerin varianteista. Se kuuluu muutamien muiden varianttien lisäksi peleihin, joissa ensimmäisen panostuskierroksen jälkeen suoritetaan toinen jako. Sen määrittävä piirre on siis tietynlaiset panostussäännöt. Ennen panostussääntöjen selvittämistä lienee kuitenkin tarpeellista käydä lyhyesti läpi kolme pokerivarianttien niin sanottua pääluokkaa. Pokeripelit voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääluokkaan, jotka ovat Hold’em-pokerit, vetopokerit ja avopokerit. Hold’em pokeria voidaan kutsua myös yhteiskorttipokeriksi. Siinä pelaajan käsi muodostuu hänelle jaetuista pimeistä ”taskukorteista” ja pöydälle jaetuista yhteisistä korteista. Vetopokerissa pelaajalle jaetaan viisi korttia, jotka voi vaihtaa osin tai kokonaan ensimmäisen panostuskierroksen jälkeen. Avopokerissa, eli stud-pokerissa, osa pelaajille jaetuista korteista näkyy myös vastustajille. Jaettujen korttien määrä riippuu pelin alavariantista. Jokaisesta mainitusta pokerivariantista löytyy lukuisia alavariantteja ja osaa niistä voidaan vielä pelata erilaisilla panostussäännöilläkin.

Panostussääntöjä on olemassa periaatteessa kolme.

1. Fixed-limit-peleissä, eli limiittipeleissä, korotetaan aina etukäteen määrätyn kiinteän summan verran ja se onkin yksinkertaisen periaatteensa vuoksi suosittu erityisesti aloittelevien pelaajien keskuudessa.
2. Pot-limit peleissä korotus on aina potin suuruinen ja siksi se sopiikin parhaiten vauhdikkaisiin pokerivariantteihin, kuten Omahaan.
3. Pokerista tietämättömälle tutuin panostussääntö on varmastikin no-limit, jossa on mahdollisuus laittaa kaikki pelimerkit likoon, eli niin sanotusti all-in. Tämä panostussääntö onkin yleisesti käytössä paljon katsojia keräävissä peleissä, sillä se takaa jännityksen niin katsojille kuin pelaajillekin.

Ja jotta pokeriin saataisiin vielä mainittujen varianttien lisäksi yksi muuttuva tekijä, voi peliä pelata joko käteis- tai turnauspelinä. Käteispelissä pelimerkit ovat nimellisarvonsa arvoisia, eli vastaavat suoraan tiettyä rahasummaa, kun taas turnauksessa pelimerkkejä on jokaisella aluksi sama määrä. Turnauksen pelimerkit saa lunastaa turnaukseen osallistumiseksi maksettua turnausmaksua vastaan. Käteispelissä voittaa tietysti sen summan mitä jäljellä olevista pelimerkeistä saa, mutta turnauksissa palkinnot jaetaan yleensä 1-10 parhaalle ja palkkiorahat lohkaistaan turnausmaksuista muodostuvasta potista.

Toinen jako

On olemassa kasinopelejä, joissa tehdään ensimmäisen panostuskierroksen päätyttyä toinen jako niille pelaajille, jotka ovat vielä mukana pelissä. Tällaisia pelejä ovat muun muassa two plus one, four-two-two ja four-two-three. Two plus one pelissä jokaiselle pelaajalle jaetaan kaksi korttia ja he saavat päättää, ovatko he vielä mukana pelissä vai eivät. Niille, jotka ovat, jaetaan kolmas kortti. Pelin voittaja ratkaistaan kaikkia käden kolmea korttia käyttäen. Joissakin peleissä mukana pysyvät pelaajat joutuvat maksamaan ylimääräisen panoksen ja olemaan mukana seuraavallakin kierroksella. Pelaajat, jotka ottavat kolmannen kortin, mutta sen nähtyään eivät halua jatkaa peliä, menettävät maksamansa ylimääräisen panoksen. Kun he jättäytyvät pelistä nähtyään kolmannen kortin, he toki menettävät rahaa, mutta eivät ole silti menettäneet mahdollisuuttaan havitella päävoittoa.

Kenelle nämä pelit sopivat?

Pelit, joissa tehdään toinen jako ensimmäisen panostuskierroksen jälkeen, sopivat hyvin tietynlaisille riskinottajille. Pelissä voi olla mahdollisuus voittaa, mutta kaikki on kiinni tuurista. Kolmella satunnaisella kortilla täytyisi saada muodostettu hyvä käsi eikä se ole niin helppoa, kuin voisi kuvitella.